KUP3 Ihminen aikansa kuvana

Omakuva akryyliväreillä

Ihminen aikansa kuvana-maalauksen toteutin omakuvana. Aluksi maalasin toisesta aiheesta, mutta aihe rupesi tuntumaan tylsältä. Liitin tekstin loppuun tuon keskenjääneen maalauksen. Hieman modailtuna vanha työ toi oman tarinansa kuvan taustana. 

Tämä työ oli ehdoton lempparini koko opintojen ajalta. Tällaista olisin halunnut lisää!



Ikonologinen näkökulma

Maalaukseni esittää nuorta miestä, joka tähyilee itsevarman näköisenä eteensä. Kasvot on maalattu sinisen eri sävyillä. Tausta on hiukan vaaleanpunaiseen viittaava ja sitä verhoaa valkoinen sumumainen kerros. Kuva on maalattu hiukan alavoostosta, mikä saa aikaan ylvään vaikutelman. 

Kasvojen sininen sävy herättää kysymyksiä. Miksi juuri sininen? Onko taiteilija halunnut maalata oman aikansa edustajana ihmisen kylmin värein tarkoituksella? Ihminen on ajalta, jossa pehmeät arvot eivät ole muotia. ihmiset ovat kylmiä ja julmia. Jokainen sulkeutuu omaan vahvaan kuoreensa ja lämmin vuorovaukutus ja yhteisöllisyys on vain vanhempien nostalgisia muistoja menneisyydestä. 

Miehellä on kokoparta, pitkät hiukset sekä kauluspaita. Tyylillään hän viestii arvoistaan, statuksestaan ja minuudesta. Haloo miesten pitkistä hiuksista oli kuumimmillaan edellisen sukupolven aikana, mutta sillointällöin nykyäänkin ihmiset haluavat tietää, onko pitkien hiusten taustalla jokin aatteellinen periaate. Alakulttuureihin kuuluminen ilmaistaan juuri tällaisin viestein. Samoin on parran kohdalla. Sillä voi viestiä paljon, mutta sen kanssa täytyy olla varovainen, sillä partamuotikin vaihtuu nopeasti. 

Katseen suunta on hieman ylöspäin suunnattu. Silmät tähyävät tulevaisuuteen, kohti parempaa huomista. Ehkä ne etsivät sieltä onnea, menestystä ja arvostusta . Nykyihmiselle on ominaista elää tulevaisuudessa, eikä niinkään tässä hetkessä. Onnea etsitään kaikkialta muualta, paitsi sieltä, mistä se löytyisi. Ensin uskotaan rahan tuovan sen, kunnes tyytyväisyys on turrutettu, eikä mikään tunnu miltään. Onnellisuudelle asetetaan harhaanjohtavia ehtoja, yleensä kuuleekin sanottavan "sitten kun..., sit ku...". Kiire ja turhamaisuus ovat ajaneen meidät irti ruumiistamme. Inhimilliselle minälle ei ole enää tilaa, kun työ ja kiireet menevät aina oman hyvinvoinnin edelle. Sellaisessa ruumiissa ei iminen viihdy, niimpä moraalin rappeutumisen siivittämänä länsimainen ihminen kaivaa itselleen hautaa henkitoreissaan. Hyvinvointivaltiota ylläpitääkseen ihmisten täytyy luopua niin paljosta, että he voivat todellisuudessa pahoin. Mutta tärkeintä on sisäisestä tuskasta huolimatta pidettävä julkisivu kunnossa. 

Aatekriittinen näkökulma

Muotokuvan maalaaminen vanhan "hääkuvan" päälle symbolisoi vahvasti modernin ihmisen tapaa elää.  Kulttuuriimme kuuluu itsekeskeisyyden lisäksi rankasti liberalisoituneet arvot. Nykyään on lupa ja jopa muodikasta aloittaa elämä alusta. Vaihtaa omaa tyyliä ja elämämäntapaa, siinä sivussa myös elämänkumppania.  Monesti menneisyys halutaan pyyhkiä pois, taustat jätetään sumuisiksi aivan kuten maalauksessakin. 

Ihminen asetetaan jalustalle, uskotaan järkeen ja tieteeseen mieluummin, kuin hengellisyyteen. Kaikkivoivan ihmisen tulisi olla perhe-elämässään onnistunut, työssään menestynyt ja arvostettu, muodikkaita asioita harrastava, fiksu, hauska ja virheetön. Omasta elämästä ja itsestä kerrottaessa halutaan ennenkaikkea luoda vastaanottajalle mielikuva ongelmattomasta, täydellisestä elämästä todellisuuden sijaan. Kuvan mies näyttää siltä, että hän on kaikkea tätä. Ylväs ja  ihailtava. Onnistunut sankari. 



Kuva täyttää osittain valitsemani Pop-taiteen kriteerejä. Massakulttuurit, kulutustottumusten muuttuminen ja "hyvinvointivaltio" olivat innoittajia uudelle taidesuuntaukselle. Se muistuttaa etäisesti Marilyn Monroesta tehtyjä kuvia värikkyydellään ja yksilön korostamisellaan.

On arvostettavaa olla tunnettu ja arvostettu. Julkkiksia ihannoidaan ja julkisuuteen halutaan hinnalla millä hyvänsä. Puheenaiheet ja viestintä on pinnallista. Uutiset ovat sisällöiltään onttoja tyhjiä, kun julkisuudessa pysymiseen vaaditaan palstatilaa. Kun elämä onkin julkisuudesta huolimatta tasaista pannukakkua, täytyy uutisia keksiä tyhjästä. Sumussa kulkiessaan ja tätä tavoitellessaan ihmiset eivät tajua pysähtyä ja miettiä omilla aivoillaan, mikä on elämässä tavoittelemisen arvoista. Kun ei ole aikaa kysyä itseltään, mitä kuuluu, kosketus elämään pikkuhiljaa katkeaa. Itsensä kanssa olemisen sijaan päivitetään vaikkapa Facebookia, koska hiljaisuus ja rauha ahdistavat tuntemattomuudellaan. Tämäkin kuva löytyy maalaajan profiilikuvana FB:stä. Haluaako hän viestittää näitä asioita kuvallaan, vai kertooko se jostain aivan muusta? 
   

Taustaksi joutunut ensimmäinen yritys