 |
| Ylösalaisin smile, vai U-O-O? Ei, kyllä se on oikeinpäin UKK |
En muista tehtävänantoa tarkasti, mutta jotenkin kantaaottavan sen piti olla. Automaattisesti lähdin miettimään, mitä olen oikeassa elämässä vastaavina "taideteoksina" nähnyt. Mieleeni nousi Che Guevara. Kapinallinen, joka toimi näkyvänä äänitorvena suuremman joukon sisäiselle äänelle. Muita vastaavia on ollut mm. propagandahahmot Uncle Sam, Lenin, Stalin.. .jne. Ehkä pop-taiteen muokkauksen Marilyn-kasvoista voisi lisätä myös tähän joukkoon.
Ajattelin lähestyä aihetta nostamalla itsekin esille erään suurmiehen.
Sain kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun tyylittelin Presidentin kuvaa yksinkertaisemmaksi saaden samalla sapluunan teon nopeammaksi.
Mielestäni tässä yksinkertaisuus on oiva tehokeino viestin lähettämisessä. Less is more. Ehkä katsoja ei aivan heti tunnista hahmoa ihmisotsaksi. Mutta oivaltaminen yleensä palkitsee, ainakin minua. Suoranaisesti teoksen ei ota kantaa mihinkään asiaan. Se herättelee katsojan miettimään omaa suhdettaan entiseen presidenttiimme. Ehkä myös sitä, mitä minä olen halunnut viestittää.
Onko Urhon Seinälle maalaaminen ihannointia vai "Kekkoslovakiamaista" satiiria? Kysymyksen kiertäen, se on vähän vaikea asia meille suomalaille. Valtiomiehenä hän oli nerokas ja kuulemma kansan mies. Toisaalta poliittinen tilanne ja häikäilemätön vallankäyttö keskitti taas hänelle Suomessa ennennäkemättömän vallan, joka ei aina kestänyt päivänvaloa. Hän jakaa mielipiteitä veiläkin, liki 30 hautavuoden jälkeenkin.
Toivon, että teos innoittaa katsojaansa tutustumaan omaan lähihistoriaamme. Sillä "Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta kestävälle pohjalle." -Adolf Enrooth-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti